Yritysten oma ja laajalle levinnyt tuontikaupan sosiaalisen vastuun järjestelmä Business Social Compliance Initiative uudistui.

Outi Moilala

Business Social Compliance Initiative (BSCI) syntyi vaatetussektorille mutta on kasvanut kattamaan kaikki maat ja kaikki tuotannonalat. Se on merkittävä toimija tuontikaupan yritysvastuussa ja sillä on jäsenenä yli tuhat länsimaista yritystä.

BSCI teettää tehdastarkastuksia eli auditointeja siihen erikoistuneilla yrityksillä riskimaiksi kutsumissaan maissa, joissa työoikeudet eivät useinkaan toteudu. Riskimaihin kuuluvat kehitysmaat mutta myös esimeriksi Kosovo, Venäjä ja Romania.

Uusi vastuullisuusohjeisto astui voimaan tammikuussa 2014 ja sen mukaiset auditoinnit alkoivat vuoden 2015 alusta.  Yli 330-sivuiset toimintaperiaatteet korvaavat yli 100 sen omaa yksittäistä dokumenttia, joista osa oli ristiriidassa keskenään. Tämä BSCI 2.0 on aikuiseksi kasvanut yritysvastuun työkalu.

Nollatoleranssi

Uudistukset ovat järkeviä. Uutta on muun muassa se, että jos tehtaan johto yrittää lahjoa auditoijaa, prosessi keskeytetään ja kaikki tehtaalta tilaavat brändiyritykset ryhtyvät yhteistuumin vastustamaan korruptiota.

Brändiyritykset harjoittavat samanlaista nollatoleranssia yhteistyössä myös, jos tehdas on antanut vääriä tietoja tai jos tehdas loukkaa pahasti ihmisoikeuksia. Tällaisia ihmisoikeuksien loukkauksia on esimerkiksi alle 15-vuotiaiden löytäminen työpaikalta.

Uusissa toimintaperiaatteissa tehtaiden vastuullisuutta tarkastetaan useampiportaisella asteikolla kuin ennen. Se tekee tehtaiden edistymisen aiempaa näkyvämmäksi, sanoo Keskon entinen yhteiskuntavastuupäällikkö Marjut Lovio. Lovio oli puheenjohtajana BSCI:n työryhmässä, joka koordinoi toimintaperiaatteiden uudistamistyön.

Lisää läpinäkyvyyttä ja laajentunut toiminta

BSCI on ollut järjestelmä, joka on pitänyt tiedot esimerkiksi auditointien tuloksista omanaan, mutta on kuitenkin julkaissut niiden kehityksestä yleisiä maakohtaisia lukuja. Brändiyritykset ovat voineet katsoa tehtaiden tietoja yhteisestä tietokannasta, johon kansalaisjärjestöillä tai medialla ei ole ollut pääsyä. BSCI 2.0:n System Manualin julkaiseminen lisää läpinäkyvyyttä sen suhteen, miten järjestelmä toimii, mutta se ei edelleenkään julkista yksittäisten tehtaiden tai brändiyritysten tietoja.

BSCI:n toiminta on myös laajentunut. -Uusiin toimintaperiaatteisiin lisättiin valmistajien ja suorien ostajien lisäksi ns. business partnerit eli sellaiset tahot, jotka eivät toimi riskimaissa, mutta jotka tekevät raaka-ainehankintoja riskimaista tai toimivat tuotteiden välittäjinä. Tämä on erittäin hyvä edistysaskel, Matti Kalervo, Keskon vastuullisuusjohtaja, sanoo.

Lisäksi Matti Kalervo kertoo, että auditointiprotokollaan lisättiin kaksi tarkastusosakokonaisuutta: nuorten työntekijöiden erityissuojelu sekä epävakaat työsopimukset.

BSCI aikoo tehdä entistä enemmän ennalta ilmoittamattomia auditointeja käynnistämällä tänä vuonna uuden ohjelman, johon ne kuuluvat olennaisena osana. Aiemmin yllätyskäynnit eivät ole olleet kovinkaan suosittuja, koska ne nakertavat luottamusta tilaajayritysten ja valmistajien välillä. Keskon Kalervon mukaan näillä ilmoittamattomilla käynneillä pyritään estämään auditointien mahdollinen manipulointi.

Kirjoittaja on vapaa yritysvastuun tutkija.

 

Kommentti

Yritysten keskinäinen järjestelmä

BSCI ei edelleenkään tarpeeksi uskottavasti ota päätöksentekoon mukaan kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja. Niillä on rooli BSCI:n Stakeholder Councilissa, joka sitten valitsee joukostaan vain yhden jäsenen BSCI:n ylimpään päättävään elimeen, Steering Comitteehen. Kaiken kukkuraksi tällä yhdellä jäsenellä on vain konsultoiva rooli Steering Comitteessa, se ei ole mukana päättävässä roolissa.

Toisin on niin kutsutuissa järjestöjohtoisissa vastuujärjestelmissä, kuten Fair Wear Foundationissa tai Ethical Trading Initiativessa, jota johtavat yritysten rinnalla kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot.

Suurimmat suomalaiset vaatetusyritykset kuuluvat BSCI-järjestelmään eikä yksikään suomalainen yritys millään alalla ole jäsenenä järjestöjohtoisissa järjestelmissä. Sen sijaan monet kotimaisten vaateyritysten isoimmista kansainvälisistä kilpailijoista ovat liittyneet järjestöjohtoisiin vastuujärjestelmiin.

BSCI-järjestelmän yritysjohtoisuuden lisäksi järjestöt kritisoivat sitä, ettei se sitoudu elämiseen riittävään palkkaan, vaan vaatii ohjeistossaan paikallisen hallinnon määräämän vähimmäispalkan mukaista tai teollisuudenalan yleisen käytännön mukaista palkkaa sen mukaan, kumpi on korkeampi. Itse asiassa tämäkään taso ei toteudu, BSCI:n vuosikertomuksen mukaan monissa tuotantomaissa keskimäärin 70 prosentissa tarkastuksista palkkataso oli liian pieni.

Aika näyttää

BSCI on kärjistäen järjestelmä, joka keskittyy tehtaiden päästämiseen luokalta sen sijaan, että se kiinnittäisi huomiota myös länsimaisten brändiyritysten ostokäytäntöihin, koska brändiyritykset eivät voi uskottavasti valvoa itseään.

Tosin 45 prosenttia tehtaista ei pääsyt luokalta ensimmäisestä auditoinnista vuonna 2013, Marjut Lovio huomauttaa. Lovion mukaan BSCI:tä on kuvattu aiemmin auditointikoneeksi. Uusien toimintaperiaatteiden myötä kuitenkin Lovion mukaan mikä tahansa yritys, myös sellainen, joka ei ole jäsenenä BSCI:ssä, voi nyt ryhtyä hankkimaan vastuullisesti noudattamalla BSCI:n ohjeita.

BSCI:n uudistusten merkityksen näkee ajan kanssa vasta sitten, kun brändiyritykset ovat ehtineet muuttaa toimintaansa uudistusten mukaiseksi, jos ne sen tekevät. Tuotantoketjujen valvominen olisi ajankohtainen asia, koska YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet kannustavat yrityksiä siihen, mutta nämäkin periaatteet ovat niin sanottua pehmeää sääntelyä eikä Suomen lakiin ole tulossa velvoitetta yrityksille.

Aiemminkin brändiyritysten oma aktiivisuus on ollut ratkaisevaa, koska BSCI:n perustasolla brändiyrityksiltä itseltään ei ole vaadittu kovin paljoa, eikä erottaminen BSCI:stä ole ollut uhkana. Toisin on esimerkiksi järjestöjohtoisessa Fair Wear Foundationissa, joka potkii pellolle yritysjäseniään säännöllisin väliajoin.

BSCI:n taustalla vaikuttava Foreign Trade Association on yritysten etujärjestö, joka lobbaa yrityksiä sitovaa sääntelyä vastaan. Se tosiasia ei muutu uusien toimintaohjeiden myötä.

 

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS