Jarkko Eloranta tuntee SASKin toiminnan hyvin. –Kehittyvien maiden ammattiliitoissa on paljon potentiaalia.
SAK:n tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta täytti huhtikuussa 50 vuotta ja pyysi suuntaamaan mahdolliset muistamiset SASKin toiminnan tukemiseen. Lahjoituksellaan hän halusi osaltaan tehdä SASKin työtä tunnetuksi.

Jarkko Eloranta on SASKin hallituksen entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen hallituksen jäsen.

– Ay-liike ei juuri tällä hetkellä ole missään kovin juhlittu, mutta kehittyvissä maissa on vielä paljon potentiaalia. Jos liitot siellä saavat lisää voimaa, se vie pois tätä meitä vaivaavaa työpaikkojen siirtymistä halpamaihin ja onnettomiin työoloihin.

Elorannan kiinnostus kehitysmaihin alkoi jo opiskeluaikana. Hän suoritti perusopinnot kehitysmaatutkimuksessa, pääaineinaan kansainvälinen politiikka ja kansantaloustiede. Ennen SAK:ta hän työskenteli JHL:ssä ja sen edeltäjässä, Kunta-alan ammattiliitto KTV:ssä eri tehtävissä. SASKin hallitukseen hän tuli 1998, silloin vielä varajäseneksi.

– Silloin SASKilla oli lähialuehankkeita Karjalassa, Baltiassa ja Pietarissa. KTV oli Helsingin vesilaitoksen kautta mukana Pietarin vesilaitoshankkeessa. Työskentelin hankkeessa sekä hallintomiehenä että toteuttajana, Eloranta muistelee.

Monenlaisia sattumuksia

– Kerran vetäessämme seminaaria Pietarin kunta-alan liiton kanssa seminaarisaliin saapui keskusjärjestö FNPR:n toimitsija, joka vaati meitä lopettamaan ja poistumaan paikalta, koska emme olleet hakeneet heiltä lupaa koulutuksen järjestämiseen. Tiedon suomalaisten paikallaolosta he olivat saaneet Venäjän viranomaisilta – tieto siis kulki.

Baltian osalta hankeyhteistyö kävi tarpeettomaksi, kun maat itsenäistyivät ja niistä tuli EU:n jäseniä. Ulkoministeriö otti käyttöön teollisuusmaiden järjestö OECD:n kriteerit ja lähialuehankkeet päättyivät 2000-luvun puolivälissä.

JHL:llä on ollut SASKin kanssa useita julkisten palvelujen turvaamiseen tähtääviä hankkeita sekä muun muassa pitkäaikainen naisten lukutaitohanke Haitissa.

SASKin hallituksen Eloranta jätti 2010 lopussa, kun hänestä tuli JHL:n toimialajohtaja. Hän kuitenkin seuraa edelleen SASKin työtä. Elorannan SASK-kausi oli kasvun aikaa: silloin luotiin toimipisteet ulkomaille ja viestinnän roolia korostettiin rekrytoimalla lisää väkeä.

Miksi merkkipäivälahjoitus SASKille?

Lahjoituskohteen valintaan vaikutti se, että Eloranta tuntee SASKin työn niin hyvin.

– SASK on vahva ja kokenut organisaatio. Ei tarvitse miettiä, menevätkö lahjoitusrahat varmasti perille. Rahojen käyttökohde on myös selkeä: ay-oikeuksien parantaminen. Nehän ovat ihmisoikeuksia.

Eloranta pitää merkkipäivälahjoitusta sopivan neutraalina tapana muistaa pyöreitä vuosia täyttäviä.

– Ihmiset kuitenkin haluavat jotenkin muistaa, ja tässä asemassa olevaa myös organisaatiot.

Täytätkö vuosia?

Sinäkin voit osoittaa merkkipäivänä saamasi lahjoitukset SASKin työn tukemiseen. Taataan yhdessä köyhien maiden työntekijöille turvallisemmat työolot ja elämiseen riittävä palkka!

Voit tehdä merkkipäivälahjoituksen SASKin verkkosivuilla.

ilmokuva_vahvantehtava-websteriTeksti: Anna Berghäll
Kuva: Jaakko Jaskari

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS