Ay-keskusjärjestö KSPI:n puheenjohtaja Said Iqbal puhui vappuna valtavalle yleisöjoukolle.
Indonesian ammattiyhdistysliikkeen menestystarina on saanut paljon kansainvälistä huomiota. Nyt se on pudotettu pois vähimmäispalkkaneuvotteluista ja aruhanomaisia mielenosoituksia rajoitetaan.

Saiful Bahrilla ja Susi Noviantilla on yllään punaiset paidat, joiden olka- ja kyynärpäät on vahvistettu vihreällä kankaalla. Rinnassa heillä lukee ”Brigade Aksi”. Bahri ja Novianti ovat Indonesian palvelualojen ammattiliiton Aspekin jäseniä ja mukana liiton toimintaryhmässä, jollaiseen ei muualla maailmassa usein törmää. He ovat liiton kouluttamia turvajoukkoja, joiden tehtävänä on huolehtia jäsenten turvallisuudesta liiton tapahtumissa.

Esimerkiksi mielenosoituksissa Bahri ja Novianti pitävät omat joukot järjestyksessä ja estävät ulkopuolisten hyökkäykset. Turvajoukoilla on kokemuksia muun muassa siitä, että lakkojen aikana työnantaja värvää rikollisjengejä lietsomaan väkivaltaa ja kahakoimaan mielenosoittajien kanssa.

Kansainvälisen työn päivän marssilla Jakartassa tunnelma on kuitenkin leppoisa, eikä järjestyshäiriöitä juuri ole, vaikka liikkeellä on noin 150 000 ay-keskusjärjestö KSPI:n jäsentä.

Aspekin pääsihteeri Sabda Djati on noussut komentoauton lavalle ja antaa joukoilleen lähtöluvan. Kaikki marssivat säntillisesti omien liittojensa lippujen alla, vaikka meno muuten on varsin riehakas. Kaiuttimista kantautuu rytmistä dangdut-musiikkia, johon on tehty liiton omat sanat, eikä aikaakaan, kun väki tanssii täyttä päätä musiikin tahdissa. Kansainvälisenä työn päivänä poliisi ei puutu mielenosoitukseen.

Takapakkia sananvapauteen

Toisin oli viime syksynä lakkojen aikaisissa mielenosoituksissa, jolloin poliisi poikkeuksellisesti puuttui 35000 työntekijän rauhanomaiseen mielenosoitukseen presidentin palatsin edustalla Jakartassa. Poliisi käytti vesitykkejä ja kyynelkaasua hajottaakseen ihmisjoukon. Jotkut mielenosoittajista, jotka kieltäytyivät poistumasta, vietiin poliisiautoon ja heitä pahoinpideltiin. Parikymmentä pidätettyä vapautettiin seuraavana päivänä. Lisää mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Bekasin teollisuusalueella, jossa poliisi hajotti myös ne.

– Poliisin ei pidä työnantajien ja paikallisviranomaisten pyynnöstä puuttua laillisesti ilmoitettuihin ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin, vaan poliisin tehtävä on suojella kansalaisia heidän ilmaistessaan mieltään, KSPI:n puheenjohtaja Said Iqbal vaatii.

Iqbalin mukaan poliisi käytti tekosyynä mielenosoitusten hajottamisiin ja ay-aktiivien pidätyksiin lakia yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Yksityisyritykset olisivat hallituksen mukaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, joita poliisin pitää suojella.

– Valtion sairaalat tai bensa- ja kaasuyhtiöt ovat elintärkeitä yhteiskunnalle, mutta miten tavallinen yksityisyritys voi olla yhteiskunnan elintärkeä toiminto, Iqbal kysyy.

Iqbal, joka on kansainvälisen työjärjestön ILOn hallintoneuvoston jäsen, aikoo raportoida ihmisoikeuksien vastaisista toimista, jos maan hallitus ei puutu asiaan.

Myös teollisuuden maailmanjärjestö IndustriALL pitää poliisin toimia takapakkina maassa, jossa demokratiakehitys on mennyt vahvasti eteenpäin.

Hallitus ohitti kolmikannan

Lakot ja mielenosoitukset ovat viime vuosina olleet Indonesiassa lähes jokasyksyisiä. Niiden avulla ay-liike on vauhdittanut kolmikantaisia vähimmäispalkkaneuvotteluja.

Vähimmäispalkka on tärkein palkkapolitiikan instrumentti, sillä keskusjärjestön arvion mukaan 75 prosenttia työntekijöistä saa vähimmäispalkkaa palvelussuhteen kestosta riippumatta. Vain prosentissa yrityksistä sovelletaan palkkausjärjestelmää.

Viime syksynä tilanne kuitenkin kärjistyi, kun Indonesian hallitus yksipuolisesti määräsi vähimmäispalkkojen korotuksista. Se rajoitti korotuksen inflaation ja talouskasvun yhteissummaan. Hallituksen laskentakaavalla vähimmäispalkat nousivat tälle vuodelle noin kymmenen prosenttia, mutta jatkossa ne voivat olla vähemmänkin.

Ay-liike pitää hallituksen laskentakaavaa epäoikeudenmukaisena, sillä vähimmäispalkat Indonesiassa ovat muutenkin alhaisemmat kuin muissa Asean-järjestöön kuuluvissa maissa.

Esimerkiksi Malesiassa ja Thaimaassa vähimmäispalkka on noin 250 dollaria ja Filippiineillä lähemmäs 300 dollaria kuukaudessa, kun taas Indonesiassa keskimäärin 150 dollaria.

– Samaan aikaan kun hallitus tiputti työmarkkinaosapuolet pois vähimmäispalkkaneuvotteluista ja kriminalisoi työntekijöiden oikeuden osoittaa mieltään, se suunnittelee yrityksille veroarmahduksia, Said Iqbal kritisoi.

Gini-kerroin kasvussa

Tunnelma stadionilla on katossa. Palvelualojen maailmanjärjestön UNIn puheenjohtaja Ann Selin saa yli satatuhatpäisen yleisön hurraamaan vaatiessaan maailmaan talousjärjestelmää, joka osallistaa ja huomioi ihmiset. Samalla Selin vaatii Indonesian hallitusta pyörtämään päätöksensä ja palaamaan neuvottelupöytään vähimmäispalkka-asiassa.

Myös maailmanjärjestöt ITUC ja IndustriALL ovat vedonneet hallitukseen. Määräys ei ole pelkästään epäoikeudenmukainen vaan myös ristiriidassa Indonesian perustuslain ja työlainsäädännön sekä ILOn työelämästandardien kanssa.

Said Iqbal astuu lavalle yleisön hurratessa. Hän arvostelee kovin sanoin hallituksen politiikkaa, joka pitää työntekijöiden ostovoiman ja elintason alhaisena. Esimerkiksi tuloeroista kertova Gini-kerroin osoittaa, että eriarvoisuus on kasvanut 0,30:stä 0,41:een viimeisen 15 vuoden aikana. Nolla Gini-asteikolla tarkoittaa suurinta mahdollista tasa-arvoa, luku 1 taas suurinta epätasa-arvoa.

Vähimmäispalkka, joka vaihtelee alueellisesti 80 ja 230 dollarin välillä, ei riitä elämiseen. Esimerkiksi WageIndicator-säätiön laskelman mukaan elämiseen riittävän palkan pitäisi olla vähintään 400 dollaria.

Iqbal vaatiikin ensi vuodelle 30 prosentin palkankorotusta, joka nostaisi vähimmäispalkat Jakartassa ja muilla teollisuusalueilla lähemmäs 300 dollariin.

Saiful Bahri ja Susi Novianti vahvistavat Iqbalin vaatimukset. He työskentelevät maan suurimmassa ruokakauppaketjussa Herossa ja asuvat Etelä-Jakartassa.

– Palkkamme ei riitä edes päivittäisiin elinkustannuksiin, he sanovat.

Teksti: Stoorisoppi

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS