Kunnon työn lähettiläs Suvi Matinlauri pitää SASKin toiminnassa siitä, miten se yhdistää ihmiset eri liitoista.
Halu parantaa maailmaa lienee synnynnäistä. Suvi Matinlaurilla se näyttää olevan vahvempi kuin monella muulla. Miten monella tavalla yksi ihminen voikaan auttaa? 

Nuorena Suvin suunnitelmat olivat  kirkkaat. Hän lähti opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa, koska ajatteli pelastaa koko maailman.

– Vaihdoin kuitenkin kauppatieteisiin ja  päätin pelastaa maailman yritys kerrallaan, nuori nainen hymyilee.

Luonteva urapolku löytyi yritysten hallinnosta, ja sillä tiellä Matinlauri on nyt. Hän vastaa  talous- ja henkilöstöhallinnosta pienessä viestintäjärjestelmiä viranomaisille kehittävässä  ICT-yrityksessä. Siellä hän on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, joka on ottanut tavakseen järjestää SASKin innoittamana pientä toimintaa erilaisina teemapäivinä.

– Olen muistutellut väkeä ihmisarvoisen työn tärkeydestä erityisesti Kunnon työn päivänä  7. lokakuuta. Pari vuotta sitten Nenäpäivänä järjestin työpaikallani nenäkätköilyn.

SASKiin Suvi lähti mukaan heti, kun vapaaehtoistoiminta eli lähettilästoiminta aloitettiin  vuonna 2014. Hän on kokenut omimmaksi tavakseen tiedon jakamisen ja keskusteluihin  osallistumisen verkossa.

Muutamilla paikkakunnilla, joilla SASKin lähettiläitä on paljon, on järjestetty myös yhteisiä tapaamisia. Niin myös Suvin nykyisellä kotiseudulla Helsingissä, mutta niihin tapaamisiin kiireinen nainen ei ole päässyt.

– Ajatuksena on kiva, että vietettäisiin enemmänkin aikaa yhdessä kuin kerran vuodessa  koulutuksissa.

Villeistä ideoista toiminnaksi 

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä Suvi itse pyöritti vapaaehtoistoimintaa SAK nuorten Keski-  Suomen puheenjohtajana. Hän teki osa-aikatöitä kaupan alalla ja liittyi PAMiin. Eräässä tapaamisessa  haeskeltiin vastuuhenkilöitä käynnistämään  liittojen yhteistä nuorisotoimintaa.

– Käteni nousi yllättäen puheenjohtajan kohdalla. Se oli tosi kivaa puuhaa ja toimi hyvin,  kun työparinani oli äärimmäisen luova ihminen,  jolta sateli ideoita. Minä mietin, mikä on toteutettavissa  ja mikä ei. Itse en ole samalla tavalla  luova, mutta tykkään organisoida, Suvi kertoo.

Jyväskylästä Suville tarttui mukaan halu toimia ammattiyhdistysliikkeessä, ja hän oppi tuntemaan SAK:laisen toiminnan omakseen vaikka  kuuluukin nyt akavalaiseen Ekonomiliittoon.

– SASKissa on mahtavaa juuri se, että tapaa  ihmisiä eri liitoista ja taustoista. Toimin myös  kuukausilahjoittajana.

Entä se muu vapaaehtoistoiminta? SASKin ja Suomen ay-toiminnan lisäksi Matinlauri on  mukana Amnestyssa ja vanhustyössä. Rahaa hän lahjoittaa kuukausittain myös SPR:lle ja  Human Rights Watchille.

Vanhustyöstä Suvi innostui viime kesänä. Hän joutui hankalaan ja ajatuksia herättävään  auttamistilanteeseen metrossa, kun tasapainohäiriöinen kookas mies kaatui. Ensin mies  vaikutti äkäiseltä auttajalleen mutta tarjosi sitten yllättäen rahaa.

– Eihän nyt normaalista ystävällisyydestä tarvitse maksaa! Myöhemmin tajusin, että mies  oli varmaan vihainen itselleen, kun joutui turvautumaan toisten apuun. Se ei varmaan ole  helppoa.

Tapahtumaketjun seurauksena Suvi päätti hankkia itselleen pappaystävän. Hän käy kahden  viikon välein tapaamassa yksin asuvaa vanhusta. He juttelevat niitä näitä miehen nuoruusajoista  tämän päivän deittailukulttuuriin – ja nauravat  paljon.

– Hän on selvästi huumorimiehiä. Näkee miten hänen silmänsä tuikkivat, kun hän kertoo  hyvän jutun ja saa minut nauramaan.

Rohkeutta ja hämmästyttävää  solidaarisuutta 

Solidaarisuus elää siis tässä naisessa vahvana. Hän haluaa olla heikomman puolella.

– Nykyään tuntuu, että raha määrittää liikaa. Siksi tarvitaan ihmisiä pitämään heikompien  puolta.

Suvi haluaisi muuttaa maailman sellaiseksi, että olisi yhteiset säännöt, joita kaikki noudattaisivat. SASKin kantava ajatus siitä, että jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön ja elämiseen riittävään palkkaan tuntuu hänestä oikealta.

– Ne toivoisi kyllä jokaiselle. Tietysti yhteiskunnat  ovat niin erilaisia, että kaikille ei voi lätkäistä samaa mallia.

Suvi on selvästi nainen, joka tarttuu epäröimättä  toimeen. Hän on rohkeasti muuttanut aina uuteen kaupunkiin elämään uutta  elämänvaihetta. Ensin hän hakeutui Pohjois-  Pohjanmaalta lukioon kauas Varkauteen, sitten Jyväskylään opiskelemaan ja sieltä Helsinkiin  töihin.

Puolentoista vuoden työnhaun jälkeen päätös muutosta syntyi lopulta sähäkästi, kun alkoi  todella näyttää siltä, ettei Jyväskylästä löydy oman alan töitä. Suvi irtisanoutui asunnostaan, tilasi muuttoauton ja jätti hyvästit silloisen työpaikkansa asiakaskunnalle. Uusi kohde oli  Helsinki, mutta osoite ei vielä ollut selvillä, saati  työpaikka. Sitten vain metsästämään molempia. Kyllä ne löytyivät – vieläpä hyvät sellaiset. Helsingissä hän on opetellut nauttimaan kotiseudustaan pyöräillen.

– Osoite vain navigaattoriin, ja samalla  pääsee nauttimaan tosi hienosta luonnosta  Helsingissä.

Suvi Matinlauri 

Lempipaikka: Helsingissä Uutelan kallioluodot kesällä – ja oma koti
Lempiruoka: Pitäisi varmaan sanoa salaatti, mutta pihvi
Harrastan: tanssia, kuntosalia, ryhmäliikuntaa
Haaveilen: moottoripyörästä ja omasta kasvimaasta
Iso haave: että maailmassa olisi enemmän hyvyyttä
Haluaisin matkustaa: Islantiin
Minut saa iloiseksi: tilannehuumori
Minut saa vihaiseksi: empatian puute

Laura Ventä
Kuva: Kreetta Järvenpää

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS