Eteenpäin, sanoi mummo kesäisellä niityllä. Menneen talven lumia ei nyt haluta muistella. Vuodenvaihteessa SASKin rahoituksesta leikattiin historialliset 43 prosenttia, kuten kaikilta muiltakin kehitysyhteistyöjärjestöiltä. Tuo leikkaus kehitysyhteistyöstä on prosentuaalisesti suurin, mitä miltään valtion budjetin osa-alueelta on kerralla vähennetty. Silti – ei ole muuta vaihtoehtoa kuin eteenpäin.

Miten SASK selviää? On myönnettävä, että leikkaukset osuvat kipeästi kaikkeen toimintaamme. Viime syksy kului raskaita päätöksiä tehtäessä. Jouduimme lopettamaan useita hankkeita kuin seinään, tyrehdyttämään uusien suunnittelun, vähentämään henkilöstöä, leikkaamaan kiinteitä kuluja ja pienentämään esimerkiksi viestinnän toimintabudjetin puoleen aiemmasta.

SASK on siis tänä ja ensi vuonna monella tapaa uuden edessä. Hyvä puoli ruuvin kiristämisessä on aina se, että toimintaa on pakko suunnitella ja kohdentaa entistä tarkemmin. Samalla kirkastuu viesti. Toimintaa keskitetään nyt ay-liikkeen kannalta tärkeimpiin maihin. Pyrimme lähtemään pois vain alueilta, joissa paikalliset liitot ovat jo niin vahvoja, että ne pystyvät jatkamaan työtään SASKin vetäydyttyäkin.

SASKin strategisena tavoitteena on ollut jo pitkään vähentää hankkeiden määrää ja keskittyä tiettyihin maihin. Nyt se on tehty: pääkohdemaita on 12 ja painopisteeksi muodostuu Aasia, erityisesti Filippiinit, Intia ja Nepal. Afrikan toiminta painottuu eteläiseen Afrikkaan, Latinalaisessa Amerikassa Kolumbiaan. Sen sijaan toiminta Länsi-Afrikassa päättyy. Nenäpäivä-varoin tuetut hankkeemme kuitenkin jatkuvat ympäri maailman.

Leikkaukset ovat erittäin valitettavia, mutta pystymme edelleen toimimaan laadukkaasti, kun teemme oikeita asioita. Uusi strategia on parhaillaan valmisteilla. Tilannetta ehkä suhteuttaa tieto, että hanketoimintamme laajuus palautuu 10 vuoden takaiselle tasolle. Silloinkin SASK oli varteenotettava organisaatio – ja on edelleen ainoa Suomessa, joka tekee työelämään keskittyvää kehitysyhteistyötä.

Sille on nyt entistäkin suurempi tilaus, kun ihmisarvoiset työpaikat tulivat osaksi kaikkia valtioita koskevia kestävän kehityksen tavoitteita. Suomen tuore kehityspoliittinen ohjelma perustuu vahvasti näihin tavoitteisiin.

Alun sananlasku sopii hyvin kuvaamaan SASKin asennetta vaikeissakin tilanteissa, mutta yhdessä asiassa siinä mennään vikaan. SASK ei nimittäin ole organisaationa vielä mummo, vaan 30-vuotias nuori aikuinen. Nyt tunnemme vahvuutemme ja luomme innolla uudenlaisia toimintamalleja, joilla turvaamme parhaiten toimintamme jatkuvuuden.

Juhlimme 30-vuotistaivaltamme Solidaarisuuspäivillä Helsingin Wanhassa Satamassa 19. marraskuuta. Iltajuhla on Ravintola Kaisaniemessä. Tervetuloa kaikki mukaan – ikään katsomatta!

Laura Ventä

Kirjoitus on julkaistu Työmaana maailma -lehdessä 1/2016.

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS