Satamien järjestäytymisaste on kovassa nousussa, kiitos rohkeiden ”hullujen miesten”. Tunnustuksena hienosta työstä Arto Sorvali lahjoitti Edinson Mendoza Paradalle Helsingin ahtaajien T-paidan.

Satamaoperaattori Compaksen luottamusmies Edinson Mendoza Parada elää jatkuvan pelon alla. – Itseni vuoksi en pelkää mutta perheeni kyllä.

Nosturinkuljettaja Edinson Mendoza Parada aloitti 23 vuotta sitten nosturin apumiehenä Edinsonin äänessä kuultaa ylpeys, kun hän toteaa, kuinka hyvin sataman järjestäytyminen on viime aikoina edistynyt Cartagenassa.

– Kuuden kuukauden aikana jäsenmäärämme on kasvanut 136 uudella jäsenellä.

Edinson kertoo, kuinka viisi vuotta sitten 27 hullua miestä päätti perustaa uuden liiton. Kun satamat yksityistettiin 1990-luvun alussa, lakkautettiin samalla ammattiliitot ja aktiiveja murhattiin. Jopa liitosta puhuminen oli kielletty.

– Kyllähän meitä nytkin yritettiin työnantajan taholta pelotella muun muassa työpaikkojen menetyksellä, mutta me vain painoimme eteenpäin.

Näin syntynyt urheiden, pelottomien hullujen miesten liitto SUNTRAP yhdistyi neljä vuotta sitten kansainvälisen ammattijärjestön ITF:n avustuksella suurimpaan kansalliseen kuljetusalan liittoon SNTT:hen.

– Nyt jäseniä koko maassa on jo 800 ja lisää tulee koko ajan, SNTT:n hallituksessa satama-asioista vastaavana vaikuttava Edinson iloitsee.

Ei kopioita sopimuksista

Cartagenan satamassa vakituisia ahtaajia on noin 300, joista siis puolet kuuluu liittoon. Työt ohjautuvat yhä enemmän tilapäisille, joiden asema on ankea. He eivät saa kopioita työsopimuksista saati palkkakuiteista.

– Jotkut ovat tehneet töitä 20 vuotta joka päivä eivätkä ole koskaan nähneet työsopimustaan. Riitatilanteessa heidän on mahdoton osoittaa, mitä on sovittu. Lain mukaan kuitenkin jo kolmen kuukauden työnteon jälkeen pitää kirjoittaa sopimus ja vuoden työskentelyn jälkeen tulee kirjoittaa pysyvä työsopimus. Kukaan ei kuitenkaan uskalla valittaa asiasta työpaikan menetyksen pelossa.

Presidentti poisti lisät

Tilapäiset työntekijät saavat noin kolmanneksen huonompaa palkkaa kuin vakituiset. Mitään lisiä esimerkiksi pyhätöistä ei makseta Kolumbiassa kenellekään, sillä aikaisempi presidentti Álvaro Uribe poisti itsevaltiaasti kaikki lisät, eikä niitä ole tähän päivään mennessä palautettu.

– Aikaisemmin tilapäiset nukkuivat sateellakin kadulla, mutta paikalle sattunut tarkastaja puuttui asiaan. Nyt heille on osoitettu odotustila, missä voi ajankuluksi katsoa vaikka televisiota.

– Mitään työvuorolistoja ei ole, työt jaetaan kun laiva tulee satamaan.  Sekä vakituiset että tilapäiset kuljettavat kontteja, mutta tilapäiset purkavat ne.

Samasta työstä sama palkka

Tärkein tavoite tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa on Edinsonin mukaan saada kaikille samasta työstä sama palkka ja yhteinen työehtosopimus. Nyt esimerkiksi vakituiset saavat sairausajan palkkaa mutta tilapäiset eivät. Lomaoikeus on vuodessa vain 15 päivää.

– Ahtaajien ansio on noin 800 dollaria kuukaudessa, kun se kumipyöräliikenteessä on vielä puolet pienempi.

– Tavoitteenamme on myös saada työntekijöille työnantajan myöntämät isommat lainat asunnon hankintaan sekä lasten koulutukseen.

Järjestämistyötä yritetään Edinsonin mukaan tehdä salassa, mutta joka kerta kun joku liiton ihminen keskustelee työntekijän kanssa, tullaan heti perään utelemaan, mitä tuolla miehellä oli sinulle asiaa?

– Tämä on laitonta, sillä lain mukaan jos 1/3 työntekijöistä kuuluu liittoon, on ammattiyhdistystoiminta sallittava. APM ei noudata lakia.

Lahjontaa ja etuuksia

Edinsonin mukaan työnantaja hyökkää massiivisilla kampanjoilla järjestäytymistä vastaan.

– Työntekijöitä yritetään lahjoa liittymästä liittoon tai eroamaan liitosta tarjoamalla erilaisia etuuksia, muun muassa palkanlisää, koulutusta, lasten koulutusta, englannin opiskelua, korotonta asuntolainaa, ylimääräisiä lomapäiviä, lyhennettyä työpäivää, eläkebonusta yms. Tämäkin on laitonta, mutta siitä huolimatta se jatkuu. Todisteena minulle esitettiin nippu näitä työntekijöille osoitettuja kirjeitä, jotka oli painettu yrityksen viralliselle logopaperille.

– Ongelmana Kolumbiassa on, että perustuslaki takaa ammattiyhdistystoiminnan ja paljon muutakin, mutta kansa ei tunne perustuslakia. Lakeja kierretään ja rikotaan häikäilettömästi.

Tämä motiivinaan Edinson opiskelee parhaillaan työn ohella juristiksi päämääränään hyödyntää oppejaan ammattiyhdistysliikkeen ja ennen kaikkea jäsenten hyväksi.

Teksti ja kuvat: Hilkka Ahde

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS